Parhaat edellytykset sopimuksen tekemiselle

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan lakiin tai työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvaa valtuutta sopia työsuhteiden ehdoista valtakunnallisten sopimusten määräyksistä poiketen. Sopiminen edellyttää, että sopimisen osapuolet ovat tasavertaiset.


Lähtökohtaisesti aina noudatetaan työehtosopimuksessa eli tessissä määriteltyjä menettelytapoja. Monissa asioissa yksittäinen työntekijä sopii omasta puolestaan eikä luottamusmiehellä tai muulla henkilöstön edustajalla ole roolia, ellei työntekijä pyydä apua.


Työehtosopimuksissa on sovittu työehtojen ohella siitä, kuka voi edustaa työntekijöitä yhteisesti, kun neuvotellaan työnantajan kanssa. Usein tämä edustaja on luottamusmies tai muu vastaava henkilöstön edustaja. Hänelle on työehtosopimuksella turvattu oikeus saada tietoa työpaikan oloista, käyttää aikaansa niistä neuvottelemiseen ja tehdä tämä kaikki tarvitsematta pelätä irtisanomista vaativan tehtävänsä hoitamisen vuoksi. Koska henkilöstöllä ei ole yrityksen tilanteesta ja työsuhteista samoja tietoja kuin työnantajalla, pitää henkilöstön puolesta neuvottelevalle turvata sopimisen edellyttämä tiedonsaanti, jotta henkilöstö ja työnantaja olisivat edes teoriassa tasavertaisia.


Jos tes edellyttää, että sopimusosapuolena on luottamusmies, mutta yrityksessä ei sitä ole (olipa yritys sitten järjestäytynyt tai järjestäytymätön) silloin tessin mukainen paikallinen sopiminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista.


Suoraan lain nojalla valitun luottamusvaltuutetun asemaa ja tiedonsaantia ei ole turvattu yhtä hyvällä mekanismilla kuin luottamusmiehen. Luottamusvaltuutetun asema ja oikeudet kaipaavat paljon parannusta ennen kuin hän olisi edes teoriassa työnantajan kanssa tasavertainen neuvottelukumppani.


Yksittäinen työntekijä on aina alisteisessa asemassa työnantajaan nähden, jolloin sopimusasetelma ei ole tasavertainen. Työehtosopimus määrittelee luottamusmiehelle tai henkilöstön edustalle tiedonsaantioikeudet ja muut edellytykset, joita yksittäisellä työntekijällä ei ole.


Jotta homma toimii, tulee seuraavien asioiden olla kunnossa:

  • Työpaikalla on sopijaosapuolet. Kaikille henkilöstöryhmille on valittu omat edustajat. 
  • Lain edellyttämät suunnitelmat ovat kunnossa. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelma, palkkakartoitus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
  • Toimiva yhteistoiminta. Yhteistoiminta tarkoittaa päivittäistä tekemistä, tiedon välittämistä, keskustelua sekä eri vaihtoehtojen pohtimista osapuolten kesken.
  • Riittävästi tietoa – sekä työntekijöillä että työnantajalla.
  • Luottamusta. Hyvällä yhteistoiminnalla ja työhyvinvointiin panostamalla voidaan työpaikoille rakentaa luottamusta.


Kun mainitut perusasiat ja erityisesti luottamus ovat kunnossa, alkaa työpaikalla olla edellytyksiä myös hankalammista asioista sopimiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi palkankorotusten suuruus ja kohdentaminen. Edellytykset vaikeiden ratkaisujen, esimerkiksi palkankorotuksista luopumiseen, tekemiseen tehdään hyvinä aikoina. Jos avointa vuoropuhelua ja vaikuttamismahdollisuuksia ei eri osapuolten välille ole tällöin rakennettu, on niiden perään turha alkaa kriisitilanteessa huudella.