Tyoaikapankki_paakuva

Työaikapankki

Työaikapankki on työpaikalla tehtyyn sopimukseen perustuva työn ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä. Työaikapankkiin talletetaan tehtyä työaikaa tai ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia ja sieltä nostetaan vastikkeeksi palkallista vapaa-aikaa. Työaikapankin tarkoituksena on edistää yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä sekä palvella henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista. Se mahdollistaa käytännössä myös sen, että normityöajan ulkopuolella tehty työ tulee kirjattua ja korvattua.


Laki ei tunne

Akava on yrittänyt saada työaikapankin pääpiirteistä kirjaukset työaikalakiin. Toistaiseksi se ei ole tuottanut tuloksia. Työaikalakia ollaan nyt uudistamassa ja odotuksia työaikapankin tunnistamiselle lain tasolla on.


Työaikapankki on tärkeä nimenomaan ylemmille toimihenkilöille; työntekijöillä ja toimihenkilöillä on käytössään muita työehtosopimuksissa sovittuja työaikaa joustavoittavia järjestelmiä.


Työaikapankki on mainittu joissain työehtosopimuksissa. Lisäksi löytyy suosituksia ja ohjeistuksia. Palkansaajapuolen yhteisenä ohjenuorana on toiminut Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet, johon SAK, STTK ja Akava vuonna 2008 linjasivat työaikapankkien käyttöohjeet. EK julkaisi oman ohjeensa vuotta myöhemmin.

 

Sopimus tehtävä huolellisesti

Työpaikalla tehdään paikallinen sopimus työaikapankin pelisäännöistä. Teknisesti sen tekevät henkilöstön edustaja ja työnantaja.


Työaikapankille ei ole mitään tiettyä määrä­muotoa, vaan sopimuksen tekevät osapuolet määrittelevät sen sisällön itse ottaen tietysti huomioon työaikalain ja mahdollisen työehtosopimuksen määräykset. Sopimuksessa huomioidaan henkilöstön ja työpaikan tarpeet.


Joillain aloilla on ilmennyt näkemyseroja siitä, kuka päättää, mitä työaikapankkiin saa tallettaa ja milloin vapaita voi pitää. Ja kiistaa on ollut myös työaikapankin vapaaehtoisuudesta.


Työaikapankkia ei tule käyttää keskimääräisen työajan tasoitusmekanismina. Tähän ei pidä suostua, sillä silloin ylempi toimihenkilö menettää mahdolliset ylityökorvauksensa.


Henkilöstöedustajien on syytä olla tarkkoja siitä, mitä sopimukseen kirjataan. Sopimusluonnos kannattaa lähettää omaan liittoon tarkastettavaksi.

 

Panot ja otot

Työaikapankkiin voidaan sopia pantavaksi muun muassa lisä- ja ylityöt, pekkaspäivät, vapaiksi vaihdetut lomarahat tai työaikakorvaukset, kuten viikkolepokorvaus.


Ylityö siirretään työaikapankkiin aina korotettuina tunteina.


Säästettyjä vuosilomapäiviä ei kannata siirtää työaikapankkiin, sillä vuosilomalaki tuo turvaa niin sanotulle säästövapaalle. Muutenkin vuosilomalakiin perustuvat vapaat olisi hyvä pitää erillään työaikapankki­järjestelmästä, koska niistä on jo vuosilomalaissa määräykset.


Käytännössä työaikapankki toimii yleensä niin, että työnantaja ylläpitää tuntiperusteista työaikapankki­tiliä. Tilille merkitään työaikapankkiin siirrettävät tapahtumat ja niiden ajankohdat. Tilin saldo osoittaa säästöön kerrytettyä aikaa, ja pidetty vapaa vähennetään saldosta.

 

Liukumat erikseen

Työaikapankki sekoitetaan helposti liukumasaldoon. Kyse on kuitenkin kahdesta erillisestä järjestelmästä, joita toki voidaan käyttää rinnakkain.


Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää itse työpäivänsä pituuden. Säännöllistä työ­aikaa voi liu’uttaa maksimissaan kolme tuntia vuorokaudessa. Liukumasaldon enimmäiskertymä saa olla työaikalain mukaan enintään +/–40 tuntia. Tästä voidaan poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. 


Jotta liukumien yli menevät tunnit eivät valuisi hukkaan, ne voitaisiin sopia talletettavaksi työaikapankkiin.


Työntekijällä ei ole velvollisuutta venyttää työpäiviään liukumalla, vaan kyse on työntekijän oikeudesta järjestää oma työaikansa sovittujen liukumarajojen sisällä.


Jos työtä pitää työnantajan tahdosta tehdä yli sovitun vuorokautisen työajan, työnantajan pitää pyytää työn­tekijä ylitöihin.


Saldoraja korkealle

Työaikapankin saldoraja kannattaa asettaa riittävän korkealle, jotta pankkiin kertyneet saldot mahdollistaisivat pidemmät vapaat.


Jos työnantajasta tulee maksukyvytön konkurssin tai muun syyn vuoksi, työaikapankissa olevat vapaat eivät välttämättä haihdu tuhkana tuuleen, vaan niistä voi saada palkkaturvalain mukaisesti korvauksen ELY-keskusten hoitamasta palkkaturvajärjestelmästä. Palkka­turvana maksetaan kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden palkkasaatavat, ja saataviaan on muistettava hakea kolmen kuukauden kuluessa niiden erääntymisestä.


Saldokatosta sovittaessa on hyvä miettiä myös, miten vapaiden käytöstä ilmoitetaan.


Työssäolonveroista aikaa

Työaikapankkivapaa rinnastetaan työssäolopäivien veroiseksi ajaksi. Pankkivapaan ajalta kertyy siis lomaa ja esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaoikeutta määriteltäessä aika lasketaan työssäoloehtoa kerryttäväksi ajaksi.


Lauantait ja sunnuntait eivät kuluta työaikapankin saldoa, elleivät lauantait ja sunnuntait ole työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Sopimukseen tulee myös kirjata, miten menetellään, jos työntekijä sairastuu pankkivapaansa aikana tai sen alkaessa.


Sopimus tulee lähtökohtaisesti tehdä koko henkilöstölle, mutta jokainen työntekijä päättää itse, liittyykö työaikapankkiin vai ei. Eli yksilötasolla työaikapankin käyttö on vapaaehtoista.


Vaikka yrityksessä olisi käytössä työaikapankki, työnantaja ei voi esimerkiksi määrätä ylityötunteja siirrettäväksi työaikapankkiin – tai nostettavaksi sieltä, vaan työntekijällä on oikeus halutessaan saada niistä rahakorvaus tai vapaata. 


Työttömyysturvan näkökulmasta työssäoloehtoon ei lueta työaikaa, joka siirretään säästöön työaikapankkiin. Sen sijaan työssäoloehtoon luetaan se aika, jolloin henkilö on ollut vapaalla käyttäen työaikapankkiin kerättyä aikaa ja saanut sitä vastaavaa palkkaa.


Pankkivapaiden palkka

Pankkivapaan ajalta sovitaan yleensä maksettavaksi vapaan pitoajankohdan mukainen säännöllinen palkka. Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan yleensä säännöllinen kuukausipalkka, mutta menettelytapa tulee määritellä sopimukseen.


Työaikapankkisopimuksessa kannattaa myös sopia perusteista, joilla työaikapankin saldo voidaan muuttaa rahaksi. Keskusjärjestöohjeen mukaan työaikapankki­tilin saldo voidaan korvata rahana työsuhteen päättyessä tai purettaessa työaikapankkijärjestelmä kokonaan tai yksittäisen työntekijän osalta. 

 

Lisätietoa:

Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet, Akava – STTK – SAK (2008) 

Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet, EK (2009) 

Työaikapankin ABC, Akava 

Työaikapankki – Käytännön ohjeita luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, SAK (2007) 

Tutkielma työaikapankista (2007) 


Työaikapankki, diaesitys (pdf) (296.1 KB)